Töissä

Ihmettelette varmasti että, miks mä kirjotan töissä blogia.

Ajattelin kuluttaa aikaani, koska vasta seitsemältä nään millaista on koirahieronta! :-)

Eli mulla on tässä puoltoista tuntia aikaa, eikä mitään tekemistä, HUOH.

 

Iloisiin uutisiin! Tiedätte varmasti kaikki missä opiskelen. Mutta jos on vielä epäselvää, niin opiskelen lähihoitajaksi Harjavallan Sataedussa. Syksyllä starttaa viiminen, eli kolmas vuosi käyntiin ja meidän piti valita osaamisala...

Peruskoulusta asti oon halunnut mielenterveys- ja päihdetyöhön, mutta mun mielipide kahden vuoden aikana kerkesi muuttumaan ja ekaksi vaihtoehdoksi laitoin lasten ja nuorten kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyön kakkoseksi.

Muutama viikko sitten tuli Sataedusta kirjekuori, jossa luki että pääsin mielenterveys- ja päihdetyöhön ja olin todella pettynyt... Koska en tiedä onko musta siihen.

Joten soittelin opettajille ja kyselin onko mitään mahdollisuutta päästä vaihtamaan, mutta ei ollut, koska ryhmä oli täynnä. Yks maanantai kumminkin sain puhelun ja mun käskettiin lähettää sähköpostitse perustelut miksen tahdo siihen mihin pääsin ja miksi tahdon juuri siihen mihin tahdon.

Tänään kun ei ollut koulusta mitään kuulunut, päätin soittaa sinne...

 Kokouksessa ne oli päättänyt että pääsen vaihtamaan osaamisalaa, koska ei ole järkeä laittaa mua sellaseen mikä ei mua kiinnosta, koska se on kumminkin vaativa työ ja ne ei halua että opiskelijat rupeavat keskeyttämään opintoja.

Oi vitsit mä olin iloinen ja tietty olen edelleen! Mitä tästä opimme? Ei kannata koskaan antaa asioiden olla, ei saa koskaan luovuttaa.

Tais tulla vähän sekavaa tekstiä, mutta koittakaa selvitä!

 

Tänään tulin työharjotteluun vasta klo 12, koska mulla tosiaan kestää tää päivä puoli kahdeksaan. Ennen kun töihin tulin, käytiin T:n kanssa täyttämässä asuntohakemus, tän hetkisenä toiveena olis joku kiva rivitalo kaksio, mieluiten saunallinen! :-)

Toi meidän nykynen kämppä käy ehkä vähän liian pieneksi ja oon jatkuvasti kipeä/tukkoinen, eli oliskohan jotain hometta? Kosteutta ei vissiinkään kyllä oo. Mutta voihan kosteus hävitä ja home jäädä? En tiedä.

Harmittaa vaan tosi paljon muuttaa siitä, koska oon kumminkin tehnyt remonttia siellä ja tehnyt siitä oman näköseni...

 

Seuraa mua bloglovinissa!

 

Ps. Ette arvaakkaan kuinka paljon mua ketuttaa istua töissä ja kattella ikkunasta ulos, siellä on niiiiin hieno ilma! Nooh, täytyy vielä sinnitellä, yhteensä viis päivää vielä harjottelua jäljellä ja sitten risteilylle ;)